Taikakäpy on hanke, jossa lapset kertovat tarinoita - he eivät kirjoita. Siis sitä perinteisintä tapaa käyttää tarinankertomista. Juuri niin. Sillä tämä nykyinen lapsuus - television ja tietokonepelien puristuksessa ei anna riittävästi sanankäytölle tilaa, jos antaa edes ajattelulle.
Tänä keväänä on sekä 1-luokkalaisia että 2-luokkalaisia huomannut kertoessaan, etteivät sadut olekaan pelejä. Satu on jotain aivan muuta ja osittain paljon hauskempaa. Leikkiä pelkästään ei tarinankertominen ole, kyllä siinä on monen asian opettelemista. Hetkittäin se on koulutyötä puhtaimmillaan (vaikkei siltä tunnukaan). Kuuntelemista on paljon eikä kertojallakaan ole ihan helppoa; onneksi ovat sekä Taikakäpy että taikasauvat, joilla saa apua koko luokalta.
Tänä keväänä Porin Tuorsniemen koululaiset saavat ihan oman julkkarijuhlan, kun heidän oma äänikirjansa julkaistaan toukokuussa. Taikakäpy Tuorsniemessä on äänikirjan nimi ja siinä kuullaan paitsi tarinankertojien äänet niin myös heidän koulukummiensa. Koulukummit tukivat ekaluokkalaisia jännittävässä studionauhoituksessa - kummit myös lukevat.
Luvassa on siis kutkuttavan seikkailun hetkiä...
Työryhmässä olivat suunnittelemassa sekä sanataiteen että opetustyön ammattilaiset. Luokanopettajat Raija Pere ja Susanna Väre, Taikakävyn puolesta taas Kirsi Nurmi ja Outi Lähteenlahti. NÄhtäväksi vain jää, mitä Taikakävystä seuraavaksi keksitään ja minne se vaeltaa? Tuleeko se käymään teidän kouluunne tai päiväkotiinne?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti